Mitä meillä on: meillä on toisemme.
Meillä on typerät soittoäänet. Meillä on
katujen hiljaiset rapakuntoiset nuoret.
Meillä on suojatiestä kadonnut maalipinta.
Meillä on taivaaseen kadonnut talojen hinta.
Valojen lakkautettu direktiivien mukainen silta.
Meillä on toisemme.
Sohvannurkassa supermarjo ja tytöt.
Pitserian Luigi ja sen karvaiset kädet,
joista on helppo vitsailla.
Karhupuistossa syödyt ampiaisten
täyttämät jäljet.
Meillä on viinirypäleet
Kolumbiasta,
tomaatit Espanjasta
hammastahna Virosta
ja televisio Saksasta.
Ollaan maailmankansalaisia.
Meillä on hitaasti liikkuvat raitiovaunut,
kuljettajina Dalai Lama
ja ammattikoulun Ana.
Meillä on stereot videonauhuri
pölynimuri ja kotiin päälle jäänyt
vesihana.
Luottokortissa tarpeeksi katetta
ja taivaalla hitaasti liikkuvat pilvet.
Eteisessä kissa ja sille taakse taitettavat siivet.
Naapurissa siskon miehen äiti, jolla on yhdeksän henkeä
jota meidän kissalla ei koskaan ollut.
Mitä meillä on?
Tietokoneen taustakuvana heijastuu unelma
pidä minua kädestä kun se romuttuu
niinkuin kylpyhuoneeseen rakennettu vaatteiden kuivain
minun miehinen rakennelmani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti