Minä tahdon sinne
missä huokaavat meren aallot
hiljaa
sinne missä puut puhuvat
lakkaamatta parantavia
mantrojaan ja sinne missä
tuuli laulaa
loputonta kaikkitietävää
rakkauslaulua.
Minä tahdon mutta ensin minä
juon
viinini loppuun ja nauran
tämän vuodenajan toiseksi.
Minä tahdon sinne
missä voi nähdä satakielen
puhuvan
tuhatvuotista viestiään,
minä tahdon tuntea
sen kaukaisen maan sykkeen,
omanani tahdon sen tuntea.
Hän on siellä minne kuiskaus
eksyy
ja mistä huudot palaavat
yksitellen
Hän on kaukana mistä tahansa
tieltä
Hän on kaukana.
Minä tahdon valon lävistävän
ääneni, lasini, vuodenajan
turhuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti