Lapsuuden hallitsematon ilmapallo
korkealle taivaaseen ilman kantajaansa.
Tienposkeen unohtunut polkupyörä kasvaa ruusuja,
kunnes hämärä sytyttää katulamput, huoneen alta
kasvaa kynnet.
Valtatiellä lepäävä vanhus,
kerää suojateiden varsilta mansikoita talteen
hankeen ilmestyviltä enkeleiltä
puuttuvat päät.
Kunnes hämärä kirkastaa kasvosi
ja hahmosi hitaasti liikkuvat varjon
piirteet.
Jokaisessa hämärän huoneessa
liikkuu laulu ja tuulee tanssi,
jokaisessa valon huoneessa
kätketyt kukat ja kätketty leikki.
Kunnes hämärä laskee reittinsä,
muuttolintuja rukoilen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti