Muuan tuulen kaltainen kaupunki
jossa tuulen kaltainen kaipaus.
Arvoituksellinen syksy, vuoden
aika niin läheltä nähty nuoruus.
Vähän eletty, mutta kuitenkin
lehdillä väriä.
Muuan tuulen kaltainen kaupunki
jossa eksyneet lausuvat runoja ensirakkaudesta
ensimmäinen ja viimeinen sana
ovat pariskunta jotka eivät koskaan tapaa.
Meri kuin ravintolan takahuoneen piilossa
oleva viini, lasiin aseteltaessa se ei läikkyisi
vaan kohisisi niin kuin kohtaloa
kirjoitettaisiin ihan tosissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti